Ajatuksia illalla

Tänään tapahtu jotain ilosta! Sain nimittäin matikankokeesta arvosanaks ysin!!! (: Ja oon niin yllättyny, koska en missään todellisuudessa ois voinu kuvitella, että saisin matikasta ysin. Toivottavasti tää nyt vaikuttaa ees vähän mun arviointiin päättäris...

Ja wtf päättärist tuli mielee, et kouluu on oikeest jäljel vaan n. 8-9 vko. Ihan hulluu! Siis vastahan tää lukuvuos oikeesti alko? Tuntuu kyl rehellisesti vähän haikeelta jättää nää tyypit kenen kaa oon kasvanu eskarista asti, mut jossain vaihees seki tulee aina eteen. Toivon etten itke siellä kevätjuhlas... Ois nii noloo kyynelehtii samal, ku astelen mekossa lavalle ja nappaan todistuksen meidän rehtorin kädestä tärisevin ottein, koska joudun kävelee niiden satojen ihmisten katseiden alla. 

Hain torkkeliin ykkösvaihtoehtona yhteishaussa. En oikeestaan tiiä haluisinko sinne ees, koska se on liian pelottava paikka ja en usko et kestäisin olla siel. Muutenki kaikki aikuiset, esim. opo, vanhemmat ja lv työns mua siihen vaihtoehtoon päin vaikka en oikeesti ite ees nii kamalasti halunnu. Mun toka hakutoive on yks amis ja se kyl rehellisesti sanottuna houkuttelee nyt enemmän siks, etten oikeesti tiiä pärjäisinkö lukiossa yhtään. Kaikki sanoo, et sinne torkkelin pääsykokeisiin pitäis mennä, vaikka nyt oon vähän epävarmoin mielin siitä. En yhtään luota itteeni ja tollasis tilanteissa, jossa on tietty aika tehä joku tietty teos ohjeiden mukaan, nii ne ei ikin onnistu multa. Mietin ain liikaa lopputulosta ja sit en keskity siihen, et nauttisin siitä tekemisestä. Tää ajatusmalli myös aina pilaa ne teokset, koska turhaudun. Nyt vaa joudun oottaa sitä pääsykoetta ja toivoo parasta. En ees tiiä mikä on paras, et haluunko sinne vai en. Kesäl se sit paljastuu minne pääsen. Pelottaa, ku en yhtää tiiä viel minkälaista mun elämä syksyl tulee olee, koska tähän asti se on ollu pelkkää tuttuu ja turvallista valmiiks sanoteltuu polkuu.

Nyt mä meen suihkuu ja sit untenmaille :3

Nukkukaa hyvin!